Haastattelimme valmentamisen ammattilaista Virpi Haavistoa ja selvitimme mm. mitä johtoryhmän valmennuksessa tapahtuu, ja mitä coachingille kuuluu. Tarjoamme myös pikavinkit, niin työnantajalle kuin työntekijälle, joilla lähestyä teemaa kiireen keskellä.

Ratkaisukeskeinen yritysjohdon, luovien huippuammattilaisten ja tiimien coach Virpi Haavisto tiivistää työnsä leikkisästi sanoihin ammattilaisen ajattelun personal trainer. Salilla yksi treenaa käsivarsia, toinen vatsaa. Personal trainerin tehtävä on yhdessä asiakkaan kanssa tunnistaa kunkin kehityskohteet ja kannustaa eteenpäin silloinkin, kun maitohappo jo houkuttelee antautumaan. Haavisto tekee samaa, mutta ajatusmaailman kanssa. Hän tietää, että jo muutama oivallus yhdessä valmentajan kanssa reflektoituna vievät eteenpäin niin yksilön kuin koko yhteisön onnistumista.

Kuka: Virpi Haavisto

Työ: Executive & Team Coach, Toimitusjohtaja, Coachingtoimisto Avantage

Kotoisin: Helsingistä, toimisto Helsingin keskustassa ja koti maalla Kirkkonummella)

Harrastus: Luonnossa liikkuminen, metsässä ja merellä, hiihtäen, patikoiden ja uiden

Hyveet: Optimismi ja käytännöllisyys

Arvot: Totuus, Reiluus, Tasa-arvo


Salilta mindsetin puolelle siirryttäessä kuvioon astuu ulottuvuus, joka lisää mielekästä haastetta – nimittäin tiimi. Yhä harvempi tavoittelee onnistumista yksinään, ja yhteistyöhön kuuluu jatkuva tiimityö. Tiimin toimivuus määrittelee viime kädessä sen onnistumisen ja tulokset.

Haavisto tietää mistä puhuu. Takana on pian 30 vuotta oman valmennusyrityksen pyörittämistä, rooli founderina ja toimitusjohtajana, hallitusvastuita, mentorointia ja tiimien auttamista eteenpäin.

Haaviston luottamusta herättävä tausta on johtamisessa ja organisaatiokäyttäytymisessä Teknillisestä korkeakoulusta ja Aalto-yliopistolta, Åbo Akademista ja New York University Stern School of Business:istä. Hän on International Coach Federation ICF:n jäsen ja Certified Personal Coach and Certified Team Coach – Solution-Focused. Lisäksi hän on luontaisia toimintatapoja identifioivan WorkPlace Big Five Profile -työkalun ja tunneälyä arvioivan Emotional Quotient Inventory -työkalun sertifioitunut käyttäjä.

Asiakkaina Haavistolla on johtoryhmistä ja tohtorikoulutettavista aina asiakastyötä tekeviin asiantuntijoihin ja hallitusten puheenjohtajiin. ”Kenenkään haaste ei ole sama kuin toisen. Räätälöin työni aina yhteistyössä asiakkaan kanssa. Muuten asiakas ei saa tarvitsemaansa apua ja hyötyä. Selvitämme yhdessä asiakkaan kanssa: mitä hän tarvitsee ja miksi ja millainen lähestyminen toimisi parhaiten hänen hyödykseen. Valmentava vuoropuhelu alkaa usein jo ensimmäisessä tapaamisessa”, Haavisto sanoo ja jatkaa, ”Tätähän ei ole muodikasta sanoa ääneen, mutta minä rakastan työtäni. On ihanaa saada auttaa toista kukoistamaan ihmisenä.”

Valmennat myös johtoryhmiä. Monia kiinnostaa kurkistus kulissin taakse, mitä johtoryhmän valmennuksessa oikein tapahtuu?

”Johtoryhmä, samoin kuin hallitus, on tiimi siinä missä mikä tahansa tiimi. Sillä on oma tarkoituksensa, tavoitteensa, identiteettinsä ja dynamiikkansa. Johtoryhmän jäsenet ovat yrityksen kärkipelaajia ja erittäin kyvykkäitä ammattilaisia. Siitä huolimatta, ja ehkä juuri sen vuoksi, heitä ei pidä jättää oman onnensa nojaan, vaan hekin tarvitsevat työssään tukea ja sparrausta.

Johtoryhmien valmennuksissa mennään varsin syvällisiin ja merkityksellisiin ihmisenä ja johtajana olemisen teemoihin. Alkuun saatetaan käyttää omia yksilöllisiä mukavuusalueita ja tunneälyä arvioivia työkaluja, jotka tuovat vaikeasti keskusteltavia asioita helpommin lähestyttäviksi, ne luovat yhteisen viitekehyksen ja kielen. Usein edetään niin, että osallistujat syventävät ensin ymmärrystä omista vahvuuksistaan ja kehittymiskohteistaan yksilöllisissä coachingsessioissa, jonka jälkeen tiimicoaching-tapaamisissa päästään keskustelemaan aiheista yhdessä tiimin kanssa ja ymmärtämään muita tiimin jäseniä samalla syvyydellä. Tilanteet ovat hienoja ja pitkäkantoisesti vaikuttavia.

Johtoryhmän tiimicoachingin rinnalla kulkevat tyypillisesti johtajien yksilölliset coachingsessiot, joissa heillä on mahdollisuus syventää omaa yksilöllistä kehittymistään johtajana omissa yksilöllisissä aiheissaan. Näissä one-on-one -coachingsessioissa keskustellaan henkilökohtaisista johtajana kehittymisen tavoitteista ja tutkia, mitkä ajatukset ja ennakkoluulot saattavat olla kehittymisen tiellä. Voidaan pohtia esim. mitä roolini merkitsee, ja mitä tiimiläiset tarvitsevat minulta, että he voivat tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla. Uskallanko jakaa vastuuta? Miten pidän huolta tiimini hyvinvoinnista? Miten näytän arvostukseni?

Valmennuksessa luodaan turvallinen tila ajatella. Luottamuksellinen tila olla haavoittuva. Tila, missä voi jakaa asioita, joita ei ole aiemmin helposti jakanut. Tila, jossa on lupa olla kysymysmerkkinä ja tunnustaa, että ei tiedä, mutta haluaa tutkia asiaa ja kasvattaa ymmärrystä. Tämä on todella tärkeää johtajille, joilta jatkuvasti odotetaan roolimallia ja vastauksia vaikeisiin kysymyksiin. Hyvä executive coach on ylimmälle johdolle luotettava keskustelukumppani, palloseinä tai kaikupohja, jonka kanssa voi ajatella ääneen, järjestellä ja kirkastaa omaa ajattelua.

Keskustelun laajentuessa tiimitasolle, tiimin jäsenten keskinäinen luottamus nousee uudelle tasolle. Pian voidaankin jo luontevasti keskustella aiheista, joista aiemmin vaiettiin. Näin päästään tutkimaan, kuka me tiiminä olemme, mikä on tiimimme olemassaolon tarkoitus, ja mikä on tavoitteemme johtoryhmänä? Tästä päästään etenemään keinoihin, joilla tavoitteet saavutetaan.

Johtoryhmän jäsenet kokevat coachingin tervetulleeksi tilaksi, jossa päästään keskustelemaan ja löytämään yhteisymmärrystä merkityksellisiin teemoihin. Jokaisessa tapaamisessa nousee aina esille jokin uusi asia, joka täytyy johtoryhmänä keskustella läpi ja ratkaista.

Coachingsessiot johdon sanoin ”antavat energiaa”, ovat ”kaivattua vertaistukea” ja ”työskentely on haastavaa, hauskaa ja hyödyllistä”. Itseymmärrys ja keskinäinen ymmärrys kasvavat ja lisäävät yhteistyökykyä, jolloin koko organisaatio hyötyy. Johtoryhmällä on keskeinen rooli esikuvana ja kulttuurin luojana.”

Entä miten tämä koskettaa työntekijöitä laajemmin? Onko coaching vain harvoille ja valituille?

”Coaching kuuluu kaikille”, Haavisto hymyilee ja jatkaa, että coachingia ei vielä hyödynnetä riittävästi ammattilaisten itsetuntemusta, ammatillista kehittymistä, yhteistyökykyä, hyvinvointia ja inhimillistä suorituskykyä kasvattavana työkaluna.

Valitettavan moni luulee, että coaching on vain ylimmälle johdolle, ja että kyseessä on iso ja raskas, energiaa ja aikaa vievä investointi. Näin ei todellisuudessa ole: coachingita hyötyvät kaikki ammattilaiset, joita kiinnostaa kehittyminen. Onnistuessaan coaching tuo investoinnin hyvinkin pian takaisin hyvinvoivana itseään paremmin ymmärtävänä ja johtavana ammattilaisena.

”Missään nimessä valmennusta ei tulisi rajata vain ylimmän johdon käyttöön. Itseymmärryksen ja inhimillisen vuorovaikutuksen ymmärtämisen tarpeet eivät rajoitu ylimpään johtoon. Taitoja tarvitsevat yhtä lailla tiiminvetäjät ja asiantuntijat. Kysymys kuuluukin: kenellä on varaa olla käyttämättä coachingia?”

Monessa yrityksessä kuvitellaan, että coaching on erityinen luksusetu. ”Ennemmin se tulisi nähdä välttämättömyytenä, jota jokainen johtaja tarvitsee. Varsinkin johtoryhmätasolla ihmiset ovat kovin yksin ja tarvitsevat luotettavan neutraalin kumppanin, jonka kanssa reflektoida ja järjestellä ajatuksia. Sanallistaminen auttaa asioita jäsentymään ja kirkastumaan mielessä.”

Tässä kohtaa valmentava ratkaisukeskeinen vuorovaikutus astuu kuvioon. Kuinka voimme aidosti auttaa toinen toisiamme eteenpäin työpaikoilla? Kuinka käännämme ongelmiin keskittyvän puheen ratkaisupuheeksi? ”Näitä asioita tulisi tutkia jokaisen, jonka työhön kuuluu yhteistyö toisten kanssa. Erityisesti esihenkilön, jonka tehtävä on olla henkilöittensä hyvän työn mahdollistaja ja eteenpäin auttaja.

Myös valmentavan vuorovaikutuksen perusperiaatteita on mahdollista oppia ilman vuosikausien opiskelua. ”Johtaminen ei ole rakettitiedettä”, Haavisto korostaa. Ratkaisukeskeistä valmentavaa vuorovaikutusta oppii, jos on halu oppia auttamaan muita eteenpäin. ”Johdon ja tiimien coachin työni ohella opastan ja mentoroin osaamistani mieluusti eteenpäin – ja aina hands-on, käytännön harjoittelemisen ja tekemisen avulla”, Haavisto sanoo.

Onneksi tilanne on muuttumassa parempaan päin sillä saralla, että enää coachia ei pyydetä apuun vain silloin, kun on jokin akuutti ongelma tai konfliktitilanne. Coachingista on apua niissäkin tilanteissa, mutta coachin käyttö kannattaa ennen muuta ajatella pitkän aikavälin strategisena positiivisen tuen ja kasvu- ja kehitysmahdollisuuksien tarjoamisena ja valmentavan mindsetin ja kulttuurin luomisena, mikä kannattaa aloittaa jo silloin, kun menee hyvin tai kun tiimiä vasta rakennetaan.

Entä mikä on asiantuntijan pikavinkki heille, joilla coaching ei ole vielä käytössä?

”Työnantajalle vinkkaisin kaksi isoa strategista asiaa: 1. Kilpailu talenteista kiihtyy jatkuvasti, ja 2. Liian usein parhaita asiantuntijoita siirretään johtotehtäviin ilman riittävää perehdytystä tai taitoja johtajuuteen. Jos yritys pystyy tarjoamaan työntekijälle coachingia omassa tehtävässään onnistumisessa tai uuteen rooliin siirtymisessä, yksilön kasvusta ja kehityksestä on suoraa etua niin työntekijälle itselleen, hänen tiimilleen, työyhteisölle ja koko yritykselle. Ja työntekijöiden kehityksestä välittäminen näkyy positiivisena ja innostavana työnantajakuvana.”

”Mikäli työntekijänä et jostain syystä pääse vielä saa käyttöösi coachin palveluita, ja sinulla on asia, jonka kanssa haluaisit eteenpäin, voit aloittaa kysymyksillä: Miksi asia on sinulle tärkeä? Mikä on pienin mahdollinen askel, jonka voit heti ottaa toivomaasi suuntaan? Oleellista on lähteä liikkeelle toivomaansa suuntaa kohti. Startissa auttaa, kun vastaa kysymykseen: Mitä voit tehdä tavoitteesi eteen jo tänään?”